|
YLEISTÄ
MAASEUTUHALLINNON
YHTEISTOIMINTA 1.1.2013
Kaustisen seutukunnan kunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi,
Perho, Toholampi ja Veteli sekä Kannuksen kaupunki ovat
tehneet yhteistoimintasopimuksen maaseutuhallinnon
järjestämisestä. Sopimuksessa on sovittu kuntien
järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten maaseutuhallinnon
tehtävien hoitamisesta sekä yhteistyöstä maaseudun
kehittämistehtävissä. Sopimuksen perusteella maaseutuhallinnon
palvelut annetaan Lestijärven kunnan (Kaustisen seutukunnan)
hoidettavaksi.
Yhteistoimintasopimus perustuu lakiin maaseutuhallinnon
järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210.
Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella päätösvaltaa käyttää
sopijakuntien yhteinen toimielin; Lestijärven kunnan
maaseutulautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 7 jäsentä.
Sopimuskuntien valtuustot nimeävät lautakuntaan vähintään
yhden jäsenen ja varajäsenen valtuuston toimikaudeksi.
Yhteinen maaseutulautakunta on aloittanut toimintansa
1.1.2012.
Maaseutulautakunnan alaisena palveluorganisaationa toimii
Maaseutuyksikkö KaseKa. Maaseutuyksikkö KaseKan viranhaltijat
(maaseutuasiamiehet) ovat toimivaltaisia koko
yhteistoiminta-alueella. KaseKan johtajana on lautakunnan
nimeämä johtava viranhaltija maaseutuasiamies Jukka Hautamäki.
Maaseutuyksikkö KaseKa toimii Kaustisen seutukunnan
yhteydessä.
Jokaisessa sopijakunnassa säilyy maaseutuhallinnon
palvelupiste. Pääsääntöisesti jokaisessa palvelupisteissä
työskentelee ns. oman kunnan maaseutuasiamies.
Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa edellyttää
myös, että maaseutuhallinnon tehtävät eriytetään. Tämä
tarkoittaa sitä, että sama viranhaltija saa tehdä vain yhden
työvaiheen kunkin viljelijän tukihakemuksen käsittelyssä.
Tarkoitus on, että ns. oman kunnan maaseutuasiamies ottaa
hakemukset vastaan ja tallentaa ne. Muut yhteistoiminta-alueen
maaseutuasiamiehet tekevät tallennuksen jälkeiset muut
työvaiheet (tarkistus, maksatus, takaisinperinnät, päätökset).
Jokainen maaseutuasiamies pääsee 1.1.2013 alkaen koko
yhteistoiminta-alueellamme tallennettuihin viljelijätietoihin.
Tämä mahdollistaa sen, että maaseutuasiamiehet voivat
tarvittaessa palvella kaikkia yhteistoiminta-alueen
viljelijöitä kunnasta riippumatta.
Yhteistoiminta-alueen maaseutuasiamiehiä ovat:
Hautamäki Jukka, Veteli, puh. 050 579 0111
jukka.hautamaki@veteli.fi
Karhulahti Jussi, Halsua, puh. 040 680 2215
jussi.karhulahti@halsua.fi
Klemola Seija, Perho, puh. 06 888 3217
seija.klemola@perho.com
Luoma Aila, Toholampi, puh. 040 150 5229
aila.luoma@toholampi.fi
Siirilä Pekka, Kaustinen, puh. 040 861 8932
pekka.siirila@kaustinen.fi
Similä Marketta, Lestijärvi, puh. 044 524 2462
marketta.simila@lestijarvi.fi
Vähäsöyrinki Mervi, Kannus, puh. 044 474 5221
mervi.vahasoyrinki@kannus.fi
Maaseutuasiamies antaa maatalouteen liittyvää neuvontaa,
käsittelee EU -tukien hakupaperit sekä maksattaa tuet.
-
Maatalouden tukijärjestelmien
hallinnointi kuntatasolla
-
Maaseutuyrittäjäneuvonta ja
tiedottaminen
-
Maaseutuyrittäjien
luopumisasioiden neuvonta ja käsittely
-
Maaseudun kehittäminen
Maataloustoimi on
maataloushallinnosta vastaava Kaustisen kunnan
palveluyksikkö, joka pyrkii kehittämään ja ohjaamaan
maatalousyrittämistä luomalla osaltaan edellytyksiä
elinkelpoiselle maaseutuyrittämiselle,
tavoitteena elävä maaseutu ja viihtyisä
asuinympäristö
Maataloustoimistossa hoidetaan
maaseututukihakemusten käsittely ja maksaminen. Palveluun
kuuluu lisäksi maatalouden ohjaaminen ja suunnitelmallinen
kehittäminen EU- ja kansallisten säädösten mukaisesti,
valvonta-, katselmus- ja arviointitoimitukset ja lausunnot
muille viranomaisille ja laitoksille.
Kaustisella
on toimivia maatiloja 170 kappaletta ja peltoa viljelyksessä
5878 hehtaaria vuonna 2011. Päätuotantosuunta on
maidontuotanto , jota harjoitetaan 71 tilalla. Ne tuottavat
maitoa yhteensä 16 milj. litraa/v.
Maatalouden EU- ja kansalliset
tuet
Rahoitustuki
-
sukupolvenvaihdokset
-
maatalousrakentaminen
-
yhteiskonehankinta
-
ym.
Investointitukien tavoitteena on
maatilojen kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden
parantaminen, maatalouden rakennekehityksen edistäminen ja
elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Edistämiskeinoina ovat
korkotukilainat sekä avustukset. Lainat haetaan pankin
kautta, avustushakemuksissa apua saa maaseututoimistosta.
Investointitukia myönnetään mm. navetta-, sikala-,
hevostalouden- ja turkistalouden investointeihin sekä
laajasti myös muihin tuotannon edellyttämiin rakennus- ja
koneinvestointeihin. Myös sukupolvenvaihdokset ja maanosto
muutoinkin ovat tuen piirissä. Uuden ohjelmakauden 2007–
2013 osalta rahoituspäätökset tekee TE – keskus.
Luopumistuki
-
sukupolvenvaihdokset
-
maataloudesta luopuminen
Tavoitteena maatilatalouden
rakenteen kehittäminen. Eläkemahdollisuus 56 vuotta
täyttäneillä, kun pellot myydään jatkajalle tai lisämaaksi
lähisukulaiselle ja 60, kun luovutus muulle kuin
lähisukulaiselle.
Pellon metsitys
Sato- ja hirvivahinkoarviot
Tila-arviot
|
AJANKOHTAISTA
Maitokiintiöiden siirrot
Maitokiintiöiden siirrot (väliaikainen vuokraaminen,
kiintiökaupat) on haettava helmikuun loppuun mennessä, jos
siirto halutaan voimaan kuluvalle kiintiökaudelle 2012-2013.
Siirtoa haetaan lomakkeella 530106 ja sen liitteeksi tulee
joko maitokiintiön kauppakirja tai vuokrasopimus. Paperit
palautetaan Ely-keskukseen.
Kiintiön vuokraus
Väliaikainen maitokiintiöiden vuokraus perustuu tuottajien
keskinäiseen sopimukseen, jossa aktiivinen maidontuottaja voi
vuokrata osan omistamastaan maitokiintiöstä yhden
kiintiökauden ajaksi toiselle tuottajalle. Vuokranantajan
tulee harjoittaa maidontuotantoa sekä vuokraushetkellä että
vuokrasopimuksen päättyessä. Kiintiötä tulee antaa vuokralle
vähintään 10 000 litraa yhtä tuottajaa kohti. Tuottaja ei voi
vuokrata kiintiötä peräkkäisinä kiintiökausina. Poikkeuksena
ovat kuitenkin investoineet tilat, jotka voivat vuokrata
kiintiötä pois kolmena peräkkäisenä kiintiökautena.
Edelltyksenä on että heillä on investointitukipäätös ja
kiintiöiden käyttämättä jättäminen johtuu investoinnin
keskeneräisyydestä.
Hukkakaura
Hukkakaura jatkaa leviämistä Keski-Pohjanmaalla. Laki
hukkakauran torjunnasta velvoittaa alueen haltijan
ilmoittamaan ja torjumaan hukkakauran. Hukkakauran röyhyn voi
havaita parhaiten heinäkuun puolivälistä alkaen, joten
tarkkailkaa tilannetta. Saastunnan alkuvaiheessa kitkentä on
paras torjuntakeino. Hukkakaurasta on tehtävä ilmoitus
maaseutuelinkeinoviranomaiselle
Lisätietoa hukkakaurasta Eviran sivuilla.
Satovahinkojen korvaaminen
Satovahinkokorvausta voidaan maksaa satovahinkolain mukaan
vahingosta, joka aiheutuu kasvavalle tai korjuuvaiheessa
olevalle sadolle hallasta, raesateesta, kaatosateesta,
rajuilmasta, poikkeuksellisista tulvista, poikkeuksellisesta
kuivuudesta tai muusta vastaavasta viljelijästä
riippumattomasta, poikkeuksellisen suuresta luonnonolojen
vaihtelusta.
Korvausta voidaan maksaa myös talvehtivalle kasville
poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista johtuneista
vahingoista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen
runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi kylvämättä
jäämisestä. Korvausten maksaminen edellyttää Euroopan
komission hyväksyntää.
Satovahinkokorvauksen hakeminen
Kasvukaudenaikaisista vahingoista haetaan satovahinkokorvausta
lomakkeella 118. Korvausta on haettava ennen kuin sadonkorjuu
vahinkoalalla aloitetaan. Jos satoa ei sääolojen vuoksi päästä
korjaamaan, hakemus on jätettävä viimeistään 31.10.2012 paitsi
sokerijuurikkaasta viimeistään 30.11.2012. Vipu-palvelun
käyttäjät voivat tulostaa sieltä kasvulohkoittain esitäytetyn
lomakkeen 118.
Viljelijän kannattaa ilmoittaa satovahingosta kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle heti, kun hän on vahingon
havainnut. Tällöin tilannearviointi ja
korvaushakemustapauksissa paikan päällä tehtävä arviointi
voidaan suorittaa joustavasti.
Lisätietoa sato- ja tulvavahingoista Mavin sivuilla
Maatilojen energiaohjelma
Energiaohjelman tavoitteena on tehostaa tilojen
energiankäyttöä sekä edistää uusiutuvan energian käyttöä
tilalla. Maatilojen energiaohjelmaan voivat liittyä kaikki
maa- ja puutarhatilat. Ohjelmaan liitytään palauttamalla
liittymisasiakirja ELY-keskukseen. Tämän jälkeen tilalle
lähetetään vahvistus liittymisestä sekä tietopaketti
ohjelmasta ja ohjeet omatoimiseen energiankäytön seurantaan.
Ohjelmaan liittyneet tilat voivat teettää Mavin
hyväksymillä suunnittelijoilla maatilan energiasuunnitelman.
Energiasuunnitelmassa käydään läpi tilan energiankäyttöä ja
katsotaan mahdolliset jatkotoimenpiteet energiankäytön
tehostamiseksi. Suunnitelman laadintaa tuetaan. Tuki on 85%
tukikelpoisista kustannuksista, jotka voivat olla enintään
1100 euroa (ei alv).
Lisätietoa energiaohjelmasta
Tilaneuvontajärjestelmä
Vuoden 2007 alusta lähtien viljelijällä on mahdollisuus saada
tukea neuvontaan, jota annetaan täydentävistä ehdoista
henkilökohtaisesti tilalla. Täydentävien ehtojen noudattaminen
on EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien eli tilatuen ja
tuotantoon sidottujen suorien EU-tukien saannin edellytyksenä.
Vuoden 2007 alusta täydentävät ehdot ovat myös EU:n osittain
rahoittamien maatalouden ympäristötuen ja
luonnonhaittakorvauksen ehtoina.
Tukea voi saada lakisääteisistä hoitovaatimuksista ja hyvän
maatalouden ja ympäristön vaatimuksista. Täydentävät ehdot on
tilaneuvontajärjestelmässä jaettuneuvontaosioihin:
1. hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimus
2. ympäristösäädökset
3. eläinten tunnistus ja rekisteröinti
4. kasvinsuojeluaineet
5. elintarvikkeet
6. rehut
7. eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista
ilmoittaminen
Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista on viljelijälle
vapaaehtoista. Viljelijä valitsee haluamansa neuvojan
neuvojarekisteristä. Neuvontapalvelun hinnasta viljelijä
ja neuvoja sopivat keskenään. Viljelijälle maksettava tuki on
korkeintaan 165 € neuvontaosiolta. Maatila voi saada tukea
korkeintaan kahdesta neuvontaosiosta vuodessa. Tuki haetaan
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta kahden kuukauden
kuluessa neuvonnasta
lomakkeella 364.
|
