Tarjoamme mahdollisuuden opiskella mm. seuraavia kansansoittimia joko
yksin tai ryhmässä:
Viulu
Kaustinen on tunnettu viulunsoittoperinteestään. Konsta Jylhä
(1910-1985), koko kansan tuntema viulupelimanni, oli kaustislainen.
Tämän hetken uutta kansanmusiikkia luovia
taitajia ovat
JPP ja Ville Kangas.
Viulunsoittoa opettavat Mauno Järvelä, sekä Tallarin viulistit
Ritva Talvitie ja Risto Hotakainen.
Muita viulunsoiton opettajia
kansanmusiikissakin ovat Jussi Kentala ja Raila Järvelä.
Jouhikko
on viulun esi-isä, jota soitettiin keskiajalla yleisesti
Pohjois-Euroopassa. Uusien soitinten vallatessa tilaa jouhikko
harvinaistui ja säilyi viimeisenä Itä-Suomessa 1900-luvun alkupuolelle
saakka. Nykyisin jouhikkoa soitetaan taas.
Jouhikkoa opettavat Ritva Talvitie ja Risto Hotakainen.
Avainviulu
eli nyckelharpa on ruotsalainen perinnesoitin, joka on
yleistymässä myös suomalaisessa kansanmusiikissa. Avainviulussa eri
äänet saadaan ”avainten” eli koskettimien avulla kieliä lyhentämällä ja
sitä soitetaan sylissä jousen avulla. Uniikin äänen soittimeen tuovat
soitettavien kielten alla sijaitsevat resonanssikielet.
Avainviulua opettaa Risto Hotakainen.
Kanteleet
Kanteleperheeseen kuuluu 39-kielinen
konserttikantele, Saarijärven kantele, ns. Perhonjokilaakson tyyli eli
kanteleen soittaminen lyhyet kielet soittajaa lähinnä, sekä
5-15 -kieliset pienkanteleet.
Näiden
kaikkien opettamisesta Kaustisella vastaa
Pauliina Syrjälä.
Haitarit
1800-luvulla Suomeen tullut haitari on nykyisin erittäin suosittu soitin
kansanmusiikissa. Yleisesti käytössä ovat 1- 2- ja 5-riviset mallit.
Haitareiden soittoa opettavat Antti Hosioja Tallarista
sekä Raimo Vertainen ja Jani
Hourunranta.
Harmoni
kuuluu vahvasti
kaustislaiseen soittoperinteeseen viulujen säestyksessä eli
tämmäyksessä. Nykyisin harmonia käytetään kansanmusiikissa
monipuolisesti - myös soolosoittimena.
Harmonin opetuksesta vastaa Timo Valo Tallarista.
Kontrabasso
yleistyi 1900
–luvulla harmonin kanssa pelimannimusiikin säestyssoittimena. Basso on
erittäin yleinen näky kansanmusiikkiyhtyeissä ja sitä voi soittaa myös
solistisesti. Tämän on osoittanut mm. kaustislainen nuori basisti
Timo ”Monsteri” Myllykangas. Muita taitavia kontrabasisteja ovat
Arto Anttila ja Tarmo Anttila.
Kontrabassoa opettaa Antti Hosioja.
Kansanlaulu
-nimikkeen alle kuuluu suuri määrä eri laulutapoja ja -lajeja: esim.
suomalaisten ikivanha musiikillinen kieli eli kalevalainen runous,
rekilaulut, balladit ja polskat.
Kansanlaulua opettaa Tallarin laulaja Anita Lehtola-Tollin.
Kitara
ja mandoliini
Erilaiset kielisoittimet ovat jo pitkään olleet yleisesti käytössä
suomalaisessa kansanmusiikissa. Näistä suosituimpia ovat kitara ja
mandoliini, jotka sointukomppeineen tuovat lisää väriä yhtyeisiin.
Kitaransoittoa Kaustisella opettaa Ulf Fagerholm ja mandoliinia
Risto Hotakainen.
Lyömäsoittimet
Nykykansanmusiikissa käytetään yhä enemmän perkussioita, vaikka
perinteisesti ne ovat kuuluneet vahvemmin monien muiden maiden kuin
Suomen musiikkiperinteeseen. Kaustisella asuu tällä hetkellä mm.
Hedningarna –yhtyeessä vaikuttanut, tunnettu lyömäsoitinten taitaja
Björn Tollin, joka vastaa opetuksesta.
Huuliharppu
Erilaiset huuliharput sopivat hyvin kansanmusiikin melodia- ja
säestyssoittimiksi. Malleja on useita ja niissä kaikissa on omat
erityispiirteensä. Tunnetuimpien blues- ja kromaattisten huuliharppujen
lisäksi pelimannimusiikkiin sopivat hyvin esim. Hohnerin Comet ja Echo
-malliset harput.
Huuliharpun opettaja Kaustisella on Pauliina Syrjälä.
Edellä lueteltujen soitinten lisäksi kansanmusiikkia on soitettu
muillakin, vähemmän yleisillä soittimilla. Rohkea kokeileminen millä
instrumentilla tahansa kannattaa ja ohjausta löytyy tarvittaessa.